Busy, busy, busy

Reilu viikko sitten ennen kurssien alkua olin siinä käsityksessä, että valitsemani kurssit ovat juuri sitä, mitä haluan tämän kevään ajan opiskella. Ensimmäisen luentoviikon aikana sain kuitenkin ajatuksen, että kielten opiskelu olisi sittenkin mukavampaa hommaa kuin markkinointi, joten päätin mennä saksan ja ranskan kielten lähtötasokokeisiin, joissa määriteltäisiin minulle sopivat kurssit.

Ensimmäisille kielten luennoille mennessäni olin viikon muita jäljessä, mutta molemmilla kursseilla opettajien ja ryhmän vastaanotto oli lämmin. Saksan opettajani puhuu saksaa ja englantia yhtä hyvin, joten hänen kanssaan kommunikointi oli alusta asti helppoa. Ranskan opettaja on puolestaan hajamielisen proffan ruumiillistuma ja hän puhuu englantia kuin puhuisi koko ajan ranskaa. Kaikesta huolimatta hän kehotti minua ensimmäisen luennon jälkeen vaihtamaan ryhmää ylemmälle tasolle, tant mieux.

Kaksi muuta kurssiani liittyy strategiseen johtamiseen sekä viestintään. Kaiken kaikkiaan ensi tuntuma kursseista on se, että lukemista ja tehtäviä on totuttuun verrattuna paljon enemmän. Neljä kurssia kerrallaan tuntuu olevan ihan riittävä määrä, yhtään enempää ei ohjelmaan tarvitse haalia. Samaa ovat muut vaihtarit todenneet, että tekemistä ja läksyjä riittää.

Mutta onhan täällä luentojen ja koulunkäynnin ohella muitakin aktiviteetteja. Kansainvälinen opiskelijajärjestö ISA on todella aktiivinen järjestämään erilaisia juhlia ja kokoontumisia. Helmikuun lopussa järjestettävä juhlaillallinen on kevään kohokohta, jossa eri maanosien vaihto-opiskelijat kertovat maistaan ja kulttuureistaan. Minua pyydettiin juontamaan Euroopan osuus ja tottakai otin tehtävän vastaan (mies joka ei osannut sanoa ei).

Tämänkertaiseen kirjoitukseeni en laittanut kuvia matkaan, yritän pistää niitä jakoon kunhan sopiva hetki tulee.

Näihin tunnelmiin,

-JoSe