Holy week in pictures

Filippiineillä viettämäni kuukauden jälkeen on helppo todeta maan tarjoavan monipuolisen ja jopa ristiriitaisen kuvan itsestään. Annetaan seuraavien kuvien puhua puolestaan, aluksi betoniviidakkoa päivittäisestä miljööstäni.

Valkoinen pytinki takavasemmalla on "kotitaloni" Makatissa

Parvekenäkymää kohti Makatin businessaluetta

Rooftop view, Manila Bay jää oikealle

Jeepney - julkisten kulkuneuvojen kuningas

Kesken jäänyt rakennusprojekti keskellä Makatia

Pääsiäisen pyhien ansiosta sain mahdollisuuden päästä lähemmäksi luontoa ja kokea aivan erilaisen maan kuin mihin tähän asti olen totellut. Ensimmäiset pari lomapäivää vietin piskuisella Apo Islandilla Mindanaon pohjoispuolella.

Apo Islandin jälkeen palasin Negros-saarelle Dumagueteen, josta käsin tein lyhyitä päiväreissuja eri kohteisiin.

Casaroro Falls tarjosi virkistävän uimareissun moottoripyöräkyydin jälkeen.

Twin Lakes National Park

Maisemat saivat mielen lepäämään, taustalla Cebun saari.

Matkallani törmäsin tottakai ruotsalaisiin, mutta myös muut eurooppalaiset kansallisuudet oli hyvin edustettuja. Parasta Manilasta irtaantumisen ohella reisussa olikin tarinoiden vaihtaminen erilaisten ihmisten kanssa. Tämän henkisen breikin jälkeen oli (ristiriitaista kyllä) miellyttävä fiilis palata Makatiin ja arkeen, monta kokemusta ja tarinaa rikkaampana.

-JoSe

Getting settled

Kolmas viikko Makatissa lähestyy loppuaan, työt ovat lähteneet vauhdilla käyntiin ja ympärillä riittää paljon ihmeteltävää. Töiden puolesta sattui hauska tilanne tällä viikolla, kun osallistuin ensimmäistä kertaa Philippine-Finland Societyn kokoukseen. Kokouksen aluksi on tapana kajauttaa ilmoille kummankin maan kansallislaulut - olin sillä hetkellä ainoa suomalainen huoneessa joten sain kunnian vetää soolona Maamme-laulun filipinojen iloksi. Tulkinnan jälkeen puheenjohtaja kehui minua kohteliaasti lupaavaksi tenoriksi.

Työmatkoja olen taittanut sekä taksilla että jeepneyllä (paikallisten suosima jatkettu jeeppi), jotka ovat varsin edullisia kulkupelejä. Kertamaksu jeepneyssä maksaa 8 pesoa (P1=61€), taksilla parin kilometrin työmatkasta saa puolestaan maksaa 60-80 pesoa, liikenteestä riippuen. Julkisista kulkuneuvoista paikallinen metro ja bussit on vielä kokematta, koska taksilla kulkeminen on ollut näppärää. Muutoin paikallisesta hintatasosta on todettava, että paikalliset etelän hetelmät, kuten mangot, banaanit, ananas ovat edullisia, samoin ulkona syöminen. Iso osa ruokatarvikkeista on kuitenkin tuontitavaraa, joten ruuan hinta kaupoissa on miltei Suomen tasolla. Ulkona syöminen onkin tullut tutuksi, kunnon lounaan saa 300 pesolla (n. 5€), 500-600 pesolla syö jo kattavan päivällisen.

Tällä viikolla töissä vietettiin myös edeltäjäni Villen läksiäisiä, joten vastuu tehtävistä on nyt virallisesti siirtynyt minulle. Ville on ollut iso apu sopeutumisessani uuteen ympäristöön ja työhön, siitä iso kiitos hänelle. Villen siirtymistä uusiin kuvioihin sekä uuden viikon aloittamista helpottaa osaltani kuitenkin se, että perjantaina valmistui mittatilauspuku, jonka olin edellisviikolla käynyt tilaamassa (kuten tiedetään, vaatteet tekevät miehen). Uudessa puvussa mennäänkin sitten kovaa vauhtia kohti pääsiäistä, joka täällä on vuoden merkittävin juhla. Samalla itselleni avautuu mahdollisuus muutaman päivän vapaaseen, jonka ajattelin käyttää rannalla makoiluun ja ruskettumiseen. Näistä suunnitelmista lisää lähempänä pääsiäistä, siihen asti kuitenkin mennään ylänappi kiinni!

-JoSe