Takaisin maan pinnalle palatakseni käytetäänpä muutama sana kielten kursseista, jotka porskuttavat eteenpäin tiiviillä tahdilla. Saksan kurssi pyörii joka päivä maanantaista torstaihin aina tunnin kerrallaan. Jokaisen kolmen viikon jälkeen on välikoe kyseisellä jaksolla käsitellyistä kielioppiasioista sekä sanastosta. Epäsäännöllisten verbien kuulusteluja on viikottain ja sekaan on mahtunut myös essee-kirjoitusta sekä saksalaiseen kulttuuriin tutustumista. Eilinen tuntimme pidettiin ulkona, joten kertasimme huomista välikoetta varten hellepäivästä ja auringosta nauttien.
Kävimme myös filosofisempaa keskustelua kieltenopiskelusta. Saksan proffan näkemys oli, että kirjallisessa kuulustelussa opiskelijat eivät pisteiden menetyksen pelossa ilmaise omia ajatuksiaan, mikäli eivät ole täysin varmoja siitä mitä yrittävät kirjoittaa. Turvallisempi vaihtoehto on kirjoittaa paperille jotain, minkä tietää kieliopillisesti olevan oikein, mutta mikä ei kuitenkaan vastaa kirjoittajan ajatuksia asiaan liittyen. Olen samaa mieltä tämän näkemyksen kanssa, riski pisteiden menetyksestä johtaa turvallisemman vaihtoehdon valintaan.
Kuin tilauksesta, myöhemmin iltapäivällä ranskan proffa teroitti varsin vastakkaista näkemystään vieraan kielen käyttöön ja opiskeluun. Vapaasti käännettynä hänen viestinsä on: "älkää sanoko mitä haluatte, sanokaa mitä osaatte". Muutoinkin ranskan kurssi on toteutukseltaan varsin erilainen saksaan verrattuna. Tunteja on kahdesti viikossa ja joka viikko käsittelemme yhden tekstin ranskankielistä kirjallisuutta, jonka pohjalta käydään keskustelua sekä laaditaan tiivistelmä. Mitään kuulusteluja tai kokeita ei pidetä, tuntiosallistuminen ja tiivistelmät toimivat arvostelun perusteena.
Kurssien ohella pariin viime viikkoon mahtuu myös pari reissukokemusta. Toissa viikonloppuna suuntana oli jälleen Milwaukee, tarkemmin ottaen Miller Park, jossa baseball-joukkue Milwaukee Brewers pelaa. Stadionin ja joukkueen nimestä voi jo päätellä panimoteollisuuden merkityksen Wisconsinin suurimmalle kaupungille. Kansainvälinen opiskelijajärjestö ISA organisoi reissun, joten matka taitettiin keltaisella koulubussilla, mikä tuntuu olevan yllättävän suosittu kulkupeli opiskelijareisuissa. Itse ottelu oli melko pitkäveteistä seurattavaa jääkiekkoon tai koripalloon verrattuna, joissa mennään päästä päähn ja koko ajan tapahtuu. Seuraavassa kuvamateriaalia:
Taustalla Miller Park. Ennen matsia satoi, mikä osaltaan latisti tunnelmaa.
Ennen ottelua on tapana kokoontua areenan parkkipaikalle valmistautumaan matsiin. Tämä rituaali tunnetaan nimellä tailgating, jonka olennaisia osia ovat hodarit, olut sekä erilaiset kisailut.
Pelin tiimellyksessä, vastakkain Milwaukee Brewers ja Detroit Tigers.
Viime viikonloppuna puolestaan koulubussi vei ISAn porukan Chicagoon. Reissu oli parin kuukauden takaiseen verrattuna puitteiltaan hulppeampi, sillä majoituimme aivan downtownissa Chicago Riverin pohjoispuolella Hotel Saxissa. Opiskelijajärjestön ansiosta saimme hyvän diilin kyseiseen hotelliin, muutoin olisimme varmasti päätyneet vaatimattomampaanan majoitukseen. Ohjelmassa oli vierailu Shedd Aquariumiin, joka oli Miamin Seaquariumiin verrattuna tyylikkäämpi paikka. Suurta hohtoa visiitti ei kuitenkaan saanut aikaan, koska edellinen kalakokemus oli niinkin tuoreessa muistissa. Sen sijaan sunnuntain vierailu Art Institute of Chicagoon oli vaikuttava. Nähtävää riitti kolmessa kerroksessa modernista amerikkalaisesta taiteesta eurooppalaiseen maalaustaiteeseen ja kaikkea siitä välistä. Museokäynti meni melko juoksemiseksi, sillä henkilökunta tuntui hieman yllättäen olevan melko tietämätön siitä, mitä näyttelyjä on käynnissä. Joka tapauksessa hyvä kokemus, kulttuuriannos tuli täytettyä.
Ryhmäpotretti ISA-porukalla
Tässä tärkeimmät kuulumiset tällä erää, lisää on luvassa kokemusten karttuessa.
-JoSe
